A- asiaa
Olin itse nuori, neiti kauneimmillaan sanotaan, 17 vuotias. Lähihoitaja koulu oli ehdoton valinta. Vastuu, kuolevaisuus, nöyryys ja roikkuvat nahkaiset elimet tulivat ymmärrettäviksi ja pisti nuoren kuolemattomankin päätä kumaralle. Siinä alkushokista selvittyäni, tiesin ettei minulle ole annettu tähän elämään mitään muuta vaihtoehtoa kuin oppia ja tartua tähän työhön.
Parhaita oppeja ensimmäisessä harjottelupaikassa oli, että se mikä on vaikeinta, tartu siihen ja tee sitä niin kauan, ettei se tunnu enää vaikealta. Niinhän se on, missä tahansa asiassa niin juuri käy. Kun lapsi oppii ottamaan ensimmäisen askeeleen, hetki vain ja juoksu on jo hurjaa. En enää joudu ajatteleman perus askellusta, vaan joka päivä voin oppia jotakin uutta. Ei tarvitse oppia kävelemään uudelleen kun osaa jo juosta, sitten opetellaan kinkkaamaan ja tanssimaan!
Tämä kaneettina äsken loppuneeseen A-studion vanhusten hoivakoti kuntoon, ohjelmalle. Huokaus. Jouduin kääntämään kanavaa pian ohjelman alussa, kun suututti niin paljon. ”Tunnetko asukkaasi” Siis mitä? Miten voi olla, että joudumme kysymään vuosia työskenneiltä ihmisiltä, mitkä arvot ohjaa työtäsi? Itse nuorena, elämän ensiharjittelussa vanhuksen tekohampaita pestessäni, kysyin monesti itseltäni, miksi ja mitä varten. Ei minun tarvitse enää kysyä itseltäni, mitkä arvot ohjaa yötäni.
Ymmärrän toki, että kiire ja huonot olosuhteet osittain lamaannuttaa ihmisen ”ulkoistamaan” oman arvomaailman ja tekemään asioita ropotin omaisesti. Mutta kuitenkin, käsi sydämellä, jokainen vastaa vain ja ainoastaan omasta arvomaailmasta, omasta luovuudesta, omasta tekemisestään ja myös siitä millä asenteella asioita tekee. Kyllä minäkin sorrun. Olen kuitenkin opetellut, kuten kaikki kävelevät ihmiset ensin kävelemään, samalla tavalla, opetellut olemaan enemmä ja enemmän työssäni läsnä. Työ tarvitsee mieletöntä läsnäoloa, jota kautta kaikki alkaa avautumaan ja yhteinen kieli alkaa löytymään.
Mietitin vielä, että mitä ne hoitajat olivatkaan tehneet ne vuodet? Sillä vaikka keskitymme joku vuosi laatumittareiden tarkkaan analyysiin, toisena vuotena light tuotteisiin ja kolmantena light tuotteiden käytön purkamiseen. Silti, silti oma arvo maailma, jonka jokainen omaa, pitäisi näkyä siellä työssä, varsinkin kuin olemme työssä jossa huolehdimme kanssaihmisten HYVINvoinnista.
Marjo
